Tuulet puhaltaa

Tämä syksy inspiroi minua. Uusi alku agilityrintamalla, viilenevät ilmat, värit ja se, että saa taas polttaa kynttilöitä ja olla huivi kaulassa aamusta iltaan. Rakastan huiveja! Syksy on saanut minut tekemään myös muutaman cosy-hankinnan - nimitys siksi, että kyseiset asusteet hommattuani minulla on ollut aivan ihana fiilis. Löysin nimittäin sellaisen vanhan ja rupuisen näköisen repun, jonka hinta ei kylläkään ollut rupuista nähnytkään, sekä ihanan kaulahuivin (haa!), jollaisia muistan lapsuudessani mummin vaatekaapin pursunneen ja joita minun piti nyt ostaa kerralla kaksi asusteen pituuden lisäämiseksi.

Lisäksi olen saanut kouluhommia tehtyä jopa puolitoista viikkoa ennen määräaikaa, vastaanottanut peloista huolimatta erityisesti kirjallisen viestinnän kurssilla imartelevaa palautetta kirjoitustaidoistani ("ei vain keskitason yläpuolella vaan aivan siellä yläpäässä") ja kisakuumekin sekä agility- että tokorintamalla nostaa taas päätään. Viikon päästä saatamme uskaltautua Hoinan kanssa möllikisoihin, joskaan emme tekemään rataa, vaan harjoittelemaan lähtöjä ja rimoja sielläkin. Ensi viikonloppuna puolestaan ajattelimme suunnata pitkästä aikaa katsomaan, mitä vanhaan kotikaupunkiini Poriin kuuluu, ja juoksuttamaan siellä omia karvaisia Rillan veljen, Veetin, ja tämän "pikkuveljen", Lemmyn, kanssa. Tämä syksy on jotenkin uudella lailla raikas! Vielä kun joku vinkkaisi, mistä löydän Svea-pipon mallisen ja khakinvihreän pipon, joka ei kuitenkaan olisi Svea-pipo, niin kaikki olisi aivan täydellistä! :-)