Jiihaa, vuoden ensimmäiset kuulumiset :) Uusi vuosi sujui meidän osalta hyvin, kukaan ei pelännyt sisällä ollenkaan ja ulkona pissalenkilläkin vain Sara säikkyi. Fina ja Rilla olisivat tahtoneet jäädä ulos, mutta emme tietenkään lähteneet paukkeeseen ulkoilemaan.

Eilen olimmekin Saran kanssa ensimmäisissä virallisissa agilitykilpailuissamme, mutta niistä on lisää blogissa. Kun nyt päästiin kynnyksen yli, aiomme ilmoittautua kevään mittaan moniin, moniin kilpailuihin :) Tavoitteenahan on nousta kakkosiin vuoden aikana ja saada sieltä vielä yksi nollatulos, joten ei muuta kuin töpinäksi vain!

Tänään lähdimme sitten heti aamulla pellolle koirien kanssa, kun oli niin upea sää. Cavaliereilla oli eilen ostetut, uudet fleece-puvut yllään ja Rilla sai luvan lainata Saran toppamanttelia (mahtui vielä!). Frisbeestä kisaillen ja peltoa ympäri kierrellenhän se sujui, ja nyt meillä on taas sänky täynnä koiranraatoja ;) Ottavat kai kauneusunet tietäen, että illalla mennään taas pariksi tunniksi maneesille treeneihin. Rillakin tulee tänään mukaan ensimmäistä kertaa. Onpa sääli, että loma loppuu jo pian... :( Oikein mukavaa alkanutta vuotta kaikille, alla vielä kuvaa aamun meiningistä ;)

Noniin, nyt onkin edellisestä kuulumisten päivityksestä vähän enempi aikaa, joten nyt voisi ollakin jotakin uutta kerrottavana, mietitäänpä... No, ainakin Rilla on kokenut ensimmäisen joulunsa. Päädyimme tänä vuonna ihan suosiolla tekokuuseen, mistä tulikin kaunis ja koirat ovat jättäneet sen rauhaan. Koko aaton ajan Rilla-tonttu nukkui pakettien seassa sen alla - harmittaa, etten saanut kuvaa! Suklaatakin tuo näpisti suuhunsa, mutta onneksi vain vähän, mikä sekin saatiin oksetutettua ulos... Kaikki koirat saivat paketitkin, joista tosin yksi oli mennyt vahingossa tontun jakamana mummullemme, joka ihmetteli saamaansa "piparitaikinaa" - näin koiraihmiselle tutumpana siis siankorvaa ;)) Minä puolestani sain myös koiramaisia lahjoja: kaksi ihanaa koirakirjaa - Naksutinkoulutusta koirallesi:n sekä Lepoa tassuille:n, koiran hieronta- ja venyttelykirjan.

Eilen kävimme sitten hieman tapaninpäivän ajelulla Porvoon seudulla. Rilla pääsi mukaan takakonttiin kevythäkkiinsä totuttelemaan, ja vielä Loviisan puolella neiti rauhoittui sinne siivosti nukkumaan. Vanhan Porvoon nupukivikadulla takaa kuului "lätinää" pariin otteeseen, ja veikkasin Rillan oksentaneen. Näinhän se oli, ja pääsimme siivoilemaan ihania vatsan sisältöjä Porvoon kirkon edustalle...  -.- Pääsipä neiti siinä samalla vähän jaloittelemaan, ja oli ihan nätisti, vaikka muita koiria meni ohitse ja autoja myös.

Tänään kävin Rillan kanssa ensimmäisellä kunnon kävelylenkillä Rauhalassa, ihan normaaleilla pyöräteillä. Koska otin tällä kertaa vain Rillan mukaani, saimme tehokasta arkitreeniaikaa, ja Rilla oppikin nopeasti olemaan vetämättä. Autojakaan kohti se ei kovinkaan montaa kertaa pyrkinyt, vaan tyytyi katselemaan. Takaa tulevat autot eivät ole niin pahoja kuin vastaan tulevat, tämä siis silloin, kun olemme liikkeessä. Perusasennossa tuo tottelee hyvin, eikä kuin vilkaise autoa, mistä se sitten tulikin. Sivulle tuloa vahvistin koko matkan ajan, ja se toimikin lähes moitteettomasti pennun tullessa innokkaasti sivulleni jokaisesta kutsusta. Pari koiraakin tuli vastaan, joista pienemmille piti haukkua takaisin (ne siis aloittivat) ja ison kanssa olisi pitänyt päästä leikkimään :) Pelkoa ei siis ole, eikä suuttumustakaan, vaan pienen pennun intoa - hyvä!

Joulun pyhinä meillä on käynyt ihan kiitettävästi porukkaa - 7v:stä yli 60:een, joten erilaisia ihmisiä on pentu päässyt näkemään. Sisällä Rilla on pennuksi ihmeen rauhallinen, ja viikon loman aikana ei ole tainnut tulla kuin parit pissat enää sisälle. Tänään, kun ilotulitteet ovat tulleet myyntiin, kuului jo lenkilläkin paukuttelua... Onneksi Rilla ei tuntunut olevan moksiskaan, mutta silti. Ikävää, kun nyt jo aloittavat, niin ei osaa olla samalla tavalla varuillaan... Uuden vuoden aaton pysymme kyllä Rillan kanssa visusti sisällä ja radio päälle!

Ensi viikonloppuna minä ja Sara suuntaamme Hyvinkäälle elämämme ensimmäisiin virallisiin kilpailuihin, joissa meillä onkin nyt vain kaksi starttia suurten osallistujamäärien takia. Kovasti jännittää, mutta tähtäämme ainakin yhteen nollaan. Pupuja ollaan käyty Saran kanssa jahtaamassa tuossa kotikentällä, ja se on viipottanut sellaista vauhtia, ettei rajaa! :') Saman vauhdin kun muistaa käyttää sitten kisoissa.... ;) Oikein mukavia välipäiviä kaikille!

Täällä jälleen. Finakin ripuloi sitten viime viikolla kerran, mutta se jäikin siihen, onneksi. Rillakin on jo parantunut ja olemme taas päässeet liikuskelemaan ihmisten ilmoilla. Nyt olemme joka päivä käyneet Rillankin kanssa reilun tunnin rauhallisen kävelylenkin, ja neiti on ollut todella reipas. Autoja kohden hyökkäillään aina lenkin aluksi ja aika-ajoin sen aikanakin, mutta yleisesti ottaen lenkin loppupäässä neiti alkaa jo olla noteeraamatta autoja. Nykyinen taktiikkani onkin se, että käymme päivittäin kaupungilla lenkillä, jotta siitä tulee Rillalle arkipäivää. Kun autot eivät enää ole se uusi ja jänskä juttu, oletan, että koira turtuu niihin, kunhan se tosiaan huomaa niiden olevan jokapäiväinen juttu. Eli edetään koko ajan :)

Eilen olikin sitten Loviisan joulumarkkinat, ja otin Rillan sinne mukaan. Neiti näki autoja, busseja, rekkoja, lapsia, aikuisia, koiria ja rattaita, teitä ja polkuja, sekä väenpaljoutta. Rilla oli todella reipas koko ajan, ja rantaan päästyämme otin sen kanssa muutamia tokoliikkeitäkin. Väenpaljoudessakin se käveli reippaasti, ja alkoi ottaa kävellessään katsekontaktia ja eteno välillä todellakin hienosti hihnassa. Kaikki ihmiset ihailivat Rillaa ja tulivat rapsuttelemaan, kun sinivalkoinen liimakorvani paistatteli parrasvaloissa... Kun muu perhe poikkesi jossakin putiikissa sisällä, me Rillan kanssa odotettiin kaupan ulkopuolella niin, että Rilla istua nökötti perusasennossa, katsekonaktia ylläpitäen. Päivän mittaan likka oppikin sivulletulon todella hyvin ja vähän välitti ohi kulkevista asioista, hieno tyttö!

Tänään tilasin kilpailulisenssin ja ilmoittaudumme vielä tänään myöhemmin tammikuun Hyvinkään agilitykilpailuihin Saran kanssa, jonne otamme heti kolme starttia. Sara on kuitenkin innoissaan, minkä tiedän jo nyt, sillä treenaamaan emme pääse enää kuin ylihuomenna ennen kisoja. Sitten seuraa kolmisen viikon tauko, jonka jälkeen radalle päästyään Saran hymy yltää korviin saakka :) Se on niin ihana hauva. Äsken otimme myös tuossa pihalla pienimuotoiset treenit, joista ajattelin kirjoittaa pian blogiinkin...

Muuta kummoista tänne ei juurikaan kuulu. Elelemme aivan normaalia arkea, ja odottelemme joulua... :) Josta tulikin mieleeni toivottaa mukavaa joulun odotusta kaikille!

Karhunpoika sairastaa... Pikku Rillasella on ollut tämän päivän masu sekaisin ja neiti on ripuloinut koko yön ja aamupäivän. Luulen, että tytölle tuli vatsanväänteitä eilisistä puruluista, joita se napsi innoissaan. Yöllä ei oikein saatu nukuttua, vaan se aika meni pihalla ravatessa ja koiraa ja sen boksia pestessä... Nyt sitten väsy pukkaa päälle ;) Mahtaa olla tytöllä nälkä, kun on saanut koko päivän olla vesiruokinnalla vain, joka näkyykin sitten pissojen määrässä. Iltapäivällä Rillalta ei enää olekaan tullut kuin yhdet kakat sisälle, ja vaikka uloste oli aivan löysää, se jo pakkautui enemmän kakaksi. Ehkä tässä voiton puolella ollaan :)

Eilen olimmekin Rilpukan kanssa seuran pikkujoulukävelyllä, jossa tapasimme monia koiria ja ihmisiä, sekä pääsimme tietysti seuraamaan liikennettä aivan lähietäisyydeltä. Neidistä tulikin uusia puolia esiin, kun haukkui parille koiralle vimmatusti *nolous*. Kun lähdettiin rannasta liikkeelle se käveli kuitenkin todella nätisti muiden koirien seassa, mutta hyökki tietysti autoja kohden. Vajaassa puolessa välissä lenkkiä käännyimme Rillan kanssa takaisin päin ja menimme rannan suuntaan hissukseen autoihin totutellen. Istuskelimme tien laidassa ja päivän päätteeksi Rilla oppi olemaan huomioimatta autoja ja leikkikin (kytkettynä toki) tien vieressä innoissaan, vaikka peltilehmät kiihdyttelivät ohitse :) Hieno tyttö. Sääli, että nyt tuli neiti sitten pipiksi, niin ollaan saatu olla aika lailla sisäoloissa tämä päivä...

Saran kanssa meillä oli eilen pitkästä aikaa agilitytreenit (lisää blogissa ;)) ja vihdoinkin uskaltauduin tekemään päätöksen: Me lähdemme heti tammikuun alussa virallisiin! :) Huomenna tilaamme luultavasti lisenssin ensi vuodelle, ja sitten voinkin alkaa ilmoittautumaan... Hyvinkään kisat uuden vuoden jälkeen olisivat tähtäimessä... Oikein odotan innolla! Mutta tällaista tänne tällä erää, kuulumisiin taas :)

Joulukuu! Ei kyllä uskoisi... Aika on mennyt älyttömän nopeasti, eikä kyllä sääkään kieltämättä kieli pian saapuvasta joulusta... *huokaus* Kuten blogissa olen kirjoitellutkin, Rilla on alkanut paimentaa autoja, ja harrastamme nykyisin myöskin autoterapiaa, joka tuottaakin ainakin tällä hetkellä vielä tulosta ihan kiitettävästi :) Treenailemassakin ollaan käyty, mutta niistä lisää blogissa, kuulumiset eivät ole sitä varten! ;) Eli nyt niihin...

Rillan kasvattaja Miikku kävi meillä tänään kylässä. Liimasimme pikku-bc:n korvat, ja nyt ehdasta paimenkoiran alusta tuli ihan nallen näköinen! :) Saapa nähdä, miten osaan noita liimauksia hoitaa ja parannella, kun ajan myötä alkavat kulumaan... Miikku toi myös mukanaan koirille takuuvarmasti maistuvia tuliaisia, jotka jäätyvät parhaillaan pakastimessa. ;) Kiitos niistä, Miikku!

Sara ja Fina eivät oikein perusta sateisesta säästä, ja niitä ei meinaa saada lenkille millään. Jos saakin, odottaa ulkoilun jälkeen ah, niin ihana suihkukeikka ;) Finalla alkoi myöskin tuossa loppuviikosta juoksut, joten joutunee jäämään viikonlopun pikkujoulukävelyltä ja treeneistä pois, sääli. Ja tapani mukaan kuvia ei juurikaan ole, kun kameran akku lepää laukussa onnellisen tyhjänä... Muuten meille ei kuulukaan mitään normaalista poikkeavaa, joten tuli nyt vähän tällainen tynkä merkintä. :) Omistajalla sen sijaan kivaa riittää: Huomenna postin pitäisi tuoda uusi agility-dvd ja huomenillalla suuntaan naapuriin viettämään "leffailtaa" jo ennestään minulla olleiden agility-dvd:iden katseluun. Miikulta puolestaan sain lainaan pari koirakirjaa ja useita -lehtiä. Kiitos siis Miikku lainasta ja käynnistäsi tänne kauas Loviisaan :)

28.11.-08 :: PERJANTAI

Tänään suuntasimme sähäkän laumamme kanssa Porvooseen Avec:iin, jossa nuoriso sai rokotuksensa ja Saralla oli hammaskontrolli. Eläinlääkärin avustajana meillä olikin alokastokon ohjaajamme Sanna , jota oli kiva nähdä taas :) Saralla oli hampaat (tai kolot, joissa ennen oli hampaat...) parantuneet hienosti, mutta sydämessä kuului taas sivuääni :( Se kuului muistaakseni keväällä kerran epäselvästi, seuraavalla kerralla ei ollenkaan ja nyt on kuulunut taas kahtena peräkkäisenä kertana... Kai se pitää pikku hiljaa uskoa, että sillä se sivuääni todella on. Onneksi sydän ei kuitenkaan oireile, eli voidaan ihan rauhassa jatkaa agilityä, vaikka kyllähän sen tietyissä tilanteissa näkee, että Sara hengästyy nopeammin kuin muut. :'( Tuli muuten punnittua Sarakin pitkästä aikaa, painoa sillä oli n. 8kg.

Fina pelkäsi pöytää... En tajua miksi, sillä kyllähän se näyttelyissäkin on tottunut seisomaan pöydällä. Toisaalta sen jälkeen, kun pöydän jalan metallituki pamahti kolisten jalkaa vasten Kouvolan näyttelyssä, on se aristanut pöytää selkeästi. Täytyy vain muistaa totuttaa se jälleen pöydälle ennen seuraavaa näyttelyä, jahka sellaiseen ollaan menossa. Rusakko sai siis molemmat rokotteet, eikä edes huomannut, kun ne pistettiin. Rabies-rokote vähän kirvelsi jälkikäteen, mutta kiljumaan Fina ei ruvennut - yritti vähän, mutta lopetti minun antaessani makupaloja. :) Fina painoi n. 7kg.

Rilla ei ujostellut pätkääkään! Vaa'alla en ensin meinannut saada sitä edes rauhoittumaan, kun oli niin jännittävää, mutta lopulta sain sen istumaan. Lukema näytti 5,5kg, aika lailla niin kuin arvelinkin. Sisällä vastaanotolla Rilla istui lattialla terhakkaasti korvat pystyssä, ja odotti omaa vuoroaan. Pöydälläkään ei pelottanut ollenkaan, ja kun hoitaja alkoi kaivelemaan namia, venyi neidin selkäkin tuplamittaiseksi! ;) Rilla niin ikään ei tuntenut minkäänlaista pistosta nahassaan, mitä nyt vähän alkoi selkä kutiamaan... *raps, raps* :) Olen kyllä tyytyväinen tuohon kirppuun (hah, kirppu muka, suurin noista!), se oli niin reipas ja jotenkin avoin, vaikkei hirveästi ihmisten ilmoilla ollakaan ravattu. Huomiselle olisi tiedossa tokotreenit Saran kanssa aamupäivästä, ja sen jälkeen Rillan kanssa puuhastelua. Täytyy puhua siskokin mukaan, että Fina saisi myös treenausta... Cavalier Kaapon omistaja, ystäväni Maija tulee meille tänä iltana ja viipyy koko viikonlopun, joten on mukava mennäkin treenailemaan, kun on avustajia ja kuvaajia. :) Kiva viikonloppu siis tulossa, kenties pellollakin voisi piipahtaa...? Nyt kuitenkin imurin ja mopin varteen, että saan oman huoneeni vierasystävälliseen kuntoon! ;)

23.11.-08 :: SUNNUNTAI

Rakas "esikoiseni" Sara täytti eilen kuusi vuotta, paljon onnea murulle :) Syntymäpäivää vietimme ulkoilun ja herkuttelun merkeissä. Ensin menimme koko perhellä ja laumalla pellolle riehumaan, ja sitten kotona Sara sai popsia ihanan kakkunsa suurella ruokahalulla :) Tänään onkin sitten satanut lisää lunta, oikein myrskynnyt. Minä ja siskoni olimme katsomassa tokon PM-kisoja Vantaalla, ja kotiinpaluu oli aika pelottavaa, kun tie katosi myräkässä monesti kokonaan näkyvistä! Onneksi pääsimme kuitenkin perille ehjin nahoin. Mainittakoon, että Suomella meni parhaiten mahdollisesti - kolmoisvoitto ja joukkuekultaa!

Oli siinä koirilla ihmettelemistä, kun lunta olikin tullut kolminkertainen määrä lisää! :)) Ne leikkivät ja juoksivat hirmuisesti ja nauttivat jääkausi-oloista. Tuuli tuiversi niiden naamoille ja lumihiutaleet hukuttivat niiden turkkien kauniit pigmentit itseensä, mutta se ei menoa haitannut. Palloja metsästeltiin ja kaivauduttiin lumeen :)

Tulevalle viikolle olisi sitten taas lääkärireissua, kun nuoriso saa rokotuksensa ja Sara tulee tarkistuskäynnille hampaidensa vuoksi :) Nyt on ollut kamerakin mukana arjen riennoissa, joten ehkä saan kuvia lisäiltyä tänne nettiinkin saakka. Eilen en päässyt kotisivuja päivittämään, kun minulla ei ollut konetta, joten siksi nyt nämä Saran synttärikuvatkin tulevat päivän myöhässä :) Sääli, että siitäkin olin saanut jo sanomista... Valitettavasti ja onneksi en asu koneella, vaan Saran synttäreiden juhliminen oli paljon tärkeämpää :) Alla vielä Saran maukas synttärikakku :)

20.11.-08 :: TORSTAI

Heipä hei jälleen. Lumi on tullut vihdoin (ei silti ehkä jäädäkseen, vaikka elättelen toivoa...) ja minut valtasi jalo joulumieli. :) Olen tämän ja seuraavan viikon töissä TET-jakson vuoksi, ja kotiin tulen aina vasta vähän ennen neljää, jolloin tahtoo jo hämärtää. Tänään oikein harmittelin, kun en päässyt koirien kanssa pellolle! :)) Olisi ollut niin hienoa mennä ja kuvata koiria siellä lumisateessa, sekä tietysti antaa niiden riekkua sydämensä kyyllyydestä. Kun sitten pääsin töistä kotiin, menimme Saran kanssa kotikentälle (tuossa meidän ja naapureidemme talon vieressä oleva iso tyhjä tontti, entinen kaupungin varikon alue) riehumaan ja voi, miten onnessaan se oli! Se ravasi sekopäisenä ympäriinsä täysin tuon valkean töhnän lumoissa, ja sen turkki täyttyi kevyistä hiutaleista sen viipottaessa pallojen perässä... Ihanaa :) <3 Miten hyvälle tuulelle sitä tulee itsekin... Hassuinta oli se varmuus, joka koirasta huokui niin, että uskalsin pitää sitä vapaana ja juosta sen kanssa kilpaa kotitielläkin - sen näki, miten Sara oli riemuissaan ja aistin, että nyt sitä eivät muut jutut kiinnostaneet. Eivätkä todellakaan kiinnostaneetkaan, aivan mahtava likka :)

Muuten täällä sujuu vallan mainiosti. Ensi viikolla(?) Rilla saa ensimmäiset rokotukset, jonka jälkeen ei tarvitsekaan enää olla aivan niin varuillaan. Koiravierailujakin on tiedossa ensi viikolla ja sitä seuraavalla. Rilla on kasvanut taas huimasti, ja se on oppinut myös hyppäämään sängylle ja koirien nojatuolille :) Hah, eipä ole enää cavaliereilla turvapaikkaa! ;) Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä pellolle sään salliessa, sekä reissata (minä ja siskoni) Vantaalle ihastelemaan tokon PM-kisoja. Mukavaa puuhaa siis tiedossa!

Illalla osallistuin vielä seuramme syyskokoukseen, jonne todella kannatti lähteä. Kotiintuomisina oli kunniakirja valokuvauskilpailun voitosta, iso A4:n kokoinen osallistumiskuvani ihan oikeana valokuvana ja kehystettynä tauluna sekä mielessäni upeat tuomarin sanat otoksestani. On huikeaa saada vähän virallisempaakin tunnustusta, tuomarina kun toimi paikallisen kameraseuran taitava valokuvaaja :) Alla vielä voittokuva, jonka arvioinnin viimeinen lause kuului suunnilleen näin: "Kuvassa oli myös maltettu odottaa, että kohde tulee tarpeeksi lähelle. Räps, voitto oli siinä!" :) Arviointi, jossa mainittiin muutenkin kuvan koiran tahdosta tuoda keppi takaisin omistajan heittäessä sen veteen, vaikkei koira muuten pitäisikään uimisesta, osui kohdalleen - Sara nimittäin menee veteen vain silloin, kun sille heittää keppiä! ;) Että aikas oikeaan osui tuomari, vaikka tuskin on koskaan Saraa nähnytkään. Mutta nyt se kuva... :)

16.11.-08 :: SUNNUNTAI

Tällä viikolla meillä onkin ollut toiminnantäyteinen viikonloppu. Eilen lähdimme vihdoinkin käymään pellolla yhdessä kaverini Fannyn ja hänen japaninpystykorvansa, Bellan, kanssa. Sara tietysti jäi kotiin liikuntakieltonsa vuoksi, mutta Rilla oli mukana ja siskoni Finan kanssa. Ei sen puoleen, ei Sara olisi varmaan siellä viihtynytkään, kun koko ajan ripotteli sellaista sumusadetta. Fina ja Rilla kuitenkin juoksivat heinäpellolla sydämensä kyllyydestä. Ne painivat ja kompuroivat, märehtivät heinää ja popsivat p*skaa autuaan onnellisina... :')) Rilla näki Bellan ensimmäistä kertaa, eikä mennyt yhtään isottelemaan sille, Bella kun teki heti selväksi, ettei hänen lähelleen tarvitsetulla ;) Vähän jännitin tuota tapaamista, kun aamulla Rilla haukkua räksytti niin lujaa eräälle koiralle, joka tuossa kotikentällä treenaillessa tavattiin... Nyt ei kuitenkaan mitään haukkuja, vaan innokasta telmimistä "siskon" kanssa :)

Kun tytöt väsyivät kisailuun, alkoivat tosiaankin nuo ihanat pökäleet kiinnostaa, ja niitä upposi sitten enemmänkin... Onneksi saatiin juuri matokuuri alta pois! ;) Sitten alkoi sataa enemmänkin, niin lähdettiin kotiin mutaista metsäpolkua pitkin. Fannyn äiti tuli meitä hakemaan, ja vähän nolotti mennä ihan kuraisina autoon, mutta minkäs teet...? :)) Rillallakin oli jaloissa joka ainoa valkoinen kohta muuttunut harmaaksi, ja koko koira tihkui vain mutaa onnellinen virne naamallaan ja hullunkiilto silmissään. Sen verran nössö kaveri tuo kuitenkin on, että vesilätäköt piti kiertää metrin päästä! Pellollakin, kun oli paikoitellen melkein suomaastoa, eli isoja laakeita lätäköitä, niin tämä kiersi mieluummin monta kymmentä metriä niiden ympäri päästäkseen, kuin tuli meidän kanssa niiden lävitse. Kamala hienohelma siis tämäkin hauva! ...Vaan eipä neidit kumpikaan vedeltä välttyneet, kun kotona odotti pesu ;)

Jo ennen kuin koirat olivat ehtineet kuivuakaan, tuli Heini Finan siskon, Hertan, kanssa meille kylään :) Ensimmäiset viisi minuuttia oli kylläsellaista eläintarhaa, kun kaikki haukkuen ravasivat keittiön piirongin ympäri aina vaan. Kun meno sitten rauhoittui ja uusi tulokas oli tsekattu, simahtivat peltomyyrämme Fina ja Rilla aivan totaalisesti. Rilla nukkui monta tuntia olohuoneen lattialla aivan raatona ja Fina myös - joskin se yritti sinnitellä, ja melkein nukkui istuen... Luonnollisesti Sarakin sitten kävi maaten ja Hertta katsoi vähän hölmistyneenä, että mitäs koiria nämä on, kun eivät liikahdakaan! :')) Heini ja Hertta jäivätkin meille sitten yöksi, ja me omistajat saunoimme ja pulisimme hiuksista, koirista, opiskeluista ja vaikka mistä kivasta koirien peuhatessa (jep, talomme riehuvastaava alias Rilla oli jo saanut porukan -itsensä mukaan lukien- hereille ja meno oli sen mukaista). Yöllä Rilla heräsi, kun äiti kävi sammuttamassa pesukoneen ja aloitti ah, niin
ihastuttavan konsertin, että lähdin sitten yöpaitasillani käyttämään sitä tarpeillaan. Jätin sen sitten huoneeseeni vapaaksi, ettei se ulise enempää ja aamulla oli ihana herätys, kun tarpeita löytyi sieltä sun täältä... Kolmet kakat ja yhdet pissat... -.- Laskujeni mukaan se teki ilta- ja aamuruuan välissä seitsemät kakat! :O Sitten vasta myöhemmin tajusin, että taisi likoilla eiliset hevosen kakat lentää, kun Finakin kakkasi aamulenkillä neljät kakat.. :'))

Tänään iltapäivällä kävimme vielä siskon kanssa viemässä koiria tuohon takapihan ryteikköön niin, että ne saivat viipottaa vapaana ja minä yritin valokuvata huonolla menestyksellä. No jaa, sainpahan edes jonkinlaisia kuvia taas pitkästä aikaa, mutta laatu ei ole kyllä mitään parasta... Galleriasta ne löytyvät ja alla ehkä päivän onnistunein (ja ensimmäinen ikinä!) ryhmäotos noista kolmesta. :)

13.11.-08 :: TORSTAI

Tällä kertaa meillä onkin vähän huonoja uutisia. Molemmat cavalierit olivat eilen koko päivän Porvoossa hammaslääkärillä hammaskiven poistossa. Finalla töhnää oli kuitenkin niin vähän, ettei sitä lähdetty poistamaan, mutta Saralla puolestaan sitä oli kerääntynyt paljon. Minulle olikin suuri sokki, kun iskä soitti minulle kouluun ja kertoi, että Saralla joudutaan poistaa hampaita! :( Meinasin ruveta itkemään siinä käytävässä ja kaveritkin huomasivat, kun tulivat ihmeissään kysymään, että mikä minulle tuli. Kamala olo valtasi vatsani, kun mietin, olinko hoitanut Sara-poloisen hampaita huonosti. Oli asia miten oli, Saralta jouduttiin ikenen vetäytymisen vuoksi poistaa kolme hammasta, molemmilta puolilta ylhäältä sivusta, ei isoja poskihampaita vaan edempänä ne pienemmät, kaikki ylärivistä. Kaksi vierekkäistä siis toiselta puolelta ja toiselta puolelta yksi. Ien oli vetäytynyt niinkin paljon, että hammaslääkärin tikku pääsi menemään hampaan juurten välissä.
   Itselleni tuli tietysti aivan hirvittävä olo, kun tarkoitus oli saada kotiin puhdashampainen koira...no, sen saimme, mutta kolme hammasta köyhempänä :( Saralle kyllä kertyy tuota inhaa hammaskiveä todella nopeasti, ja harjailenkin jokaisen koiran hampaat säännöllisesti viikoittain. Lisäksi Saran jo kertynyttä hammaskiveä olin yrittänyt rapsuttaa niin kynsin, lusikoin kuin sideharsoinkin, mutta se oli tiukassa. Täytyy nyt vaan alkaa harjata noita hampeja vieläkin useammin, kun tuolla sitä noin lujaa kertyy ja jos ei muuten, niin aina välillä käydä putsauttamassa lääkärillä. Pääasia, ettei Saralle tule mitään kipuja, niin kuin kuulemma noista olisi tullut, jos ei olisi poistettu. Ainakaan tähän mennessä se ei kuitenkaan ole oireillut, onneksi niin! Eilen Sara oli vielä ihan tokkurassa, mutta nyt jo normaali oma itsensä. Lenkit ovat nyt kiellettyjä parin päivän ajan, kipulääkekuurilla ollaan ja joka aterian jälkeen haavat huuhdotaan suuvedellä. Hieman pahalle tuo tyttö haisi eilen, jotenkin metalliselle, varmaankin nukutuslääkkeen takia? Nyt mustaan prinsessaan on kuitenkin jo palannut takaisin ihana kotoinen tuoksu ja yöllä nukuimmekin kainalokkain oikein makeasti - taisi Saran nukutuslääke tehdä oman osuutensa vielä illan lopuksi ja kuluttaa loputkin tehonsa. ;)

Rillalla taas on madotus meneillään, muut koirat ja kissan madotamme heti, kun Saran kipulääkekuuri loppuu, ettei rassu ole ihan aineissa! ;) Mutta tuli tänään naurettuakin, kun kävimme taas bortsuneidin kanssa tutustumassa liikenteeseen. Autoja tuo ei enää noteeraa erityisemmin, ja nyt nähtiin pyöriäkin, eikä niissäkään ollut mitään ihmeellistä. Tiellä ajoi myös muuan traktori, minkä pitämää mötäkkää tuo höristeli, mutta ei muuten. Vasta kun juna mennä huristi kiskoillaan, sai Rilla uutta ihmeteltävää. Viisi sekuntia tuo sitä tuijotti ihmeissään, sen jälkeen haukotteli makoisasti ja katsoi minua tyyliin: "Nonniin, eiköhän tämä ole nyt jo nähty, mennäänkö kotiin?" :')) Siinä vaiheessa meinasin kyllä hirnua oikein ääneen siinä keskellä tietä, mutta sain pidettyä naamani ihmeellisessä virneessä, jota muutama koulusta kotiin talsiva pikkulapsi katseli kummeksuen. :D Kyllähän tuo neiti on oikein työkykyinen, nopsasti palautuvaa sorttia näemmä! :) Lisäksi yhtenä päivänä tässä kuluneella viikolla sisälle ei koulupäivän aikana ollut tullut mitään - reilut kuusi tuntia siis pysyi kuivana! Jesh!

6.11.-08 :: TORSTAI

Onpas nyt ehtinyt tapahtua paljon, ja ei silti mitään. Rilla on selkeästi kasvanut, mikä on hassua huomata itse, kun ei cavalierien kanssa sitä ole huomannut. Tuo kun kasvaa niin äkkiä, että! No jaa, yksi hyvä syy asian noteeraamiseen on se, että Rölli tulee jo aitauksestaan heittämällä yli, vaikka sillä on korkeutta lähes metrin verran. Se hyppää sitä vasten, kiipeää yli ja läsähtää maahan, joten katsoimme turvallisemmaksi poistaa koko höskän. Nyt siis koiraa ei enää suojella huonekaluilta, vaan huonekaluja koiralta ;) Eli elementit ovat nyt eteisen piirongin ympärillä (, jonka alakulman tuo on jo järsinyt ;)) ja rappusten edessä. Sanomalehdet ovat joka päivä riekaleina, kun tulen kotiin, mutten osaa sanoa, kumpi nuorista ne silppuaa vai molemmat. Ainakin Rilla ajoittain saa eksytettyä kakkansa niiden päälle, joten ainakin joku tuntuu tajuavan niiden oikean tarkoituksenkin! :)) Bortsu osaa myös pyytää ulos hädän iskiessä, mitä nuo luppakorvat eivät kuuna päivänä ole osanneet tehdä.

Kummoisempia ei olla treenailtu, mitä nyt vähän maahanmenoa ja istumista, ja ne tuo on oppinutkin. Sunnuntaina suuntaamme cavalierien kanssa maneesitreeneihin, ja kunhan tuo pörröpallero saa rokotukset, niin pääsee hänkin kentän laidalle kummastelemaan ihan oikeita treenejä. Autojen kanssa tuo tuntuu edelleen olevan sujut ja tänään on neiti tutustunut sitten uuteen kaveriin, labradorinnoutajapentuun, Sedaan. Hihnassa mokoma kulkee erittäin hienosti, ja ollaan tosiaan hihnakin jo vaihdettu pidempään pentuhihnaan, Finan vanhaan. Ajoittain käytän Rillalla jo cavalierien nahkahihnojakin, ihan ovat sopivia tuolle. Pitäisi ryhdistäytyä ja ostaa tuolle oma, niin ei tarvitsisi cavaliereilta pölliä... Tjaa, eipä meille oikein vissiin kummoisempia kuulu. Hävettävän vähän olen kuvaillut noita, ja nyt kamerani on "opintolainassa". Iskä sen lupasi lainaan nyt, juuri kun sitä olisin tarvinnut! Joten nyt ei sitten saada tähän alle kuvaakaan. Galleriasta löytynee kuitenkin jotakin, tosin monta päivää vanhoja nekin jo.

1.11.-08 :: LAUANTAI

Täällä taas! Rilla on ollut meillä nyt reilun viikon verran, ja hienosti on neiti kyllä tänne sopeutunut. Onhan se aikamoinen piru, kuten nimikin jo kertoo, neiti kokeilee hampaitaan kaikkeen mahdolliseen heti, kun silmä välttää. ;) Koulupäivinä se on pärjännyt ihan hyvin tuossa aitauksessaan, vaikkakin se pääsee jo aika paljon sitä liikuttelemaan. Yksinolon suhteen ei siis kuitenkaan sen suurempia ongelmia ole :) Asiat tehdään hienosti ulos, vaikka tottakai sisälle vielä tulee päivittäin, ja saakin tulla iän puolesta! :)

Kävimme taas eilen tien vieressä katselemassa autoja ja kävelemässä, eikä Rilla ole ohi ajavista peltiotuksista moksiskaan. Tänään neiti onkin sitten päässyt tutustumaan veteen lähemmin ;) Pesin Rillan päivällä ensimmäistä kertaa ja voih, mikä rotta sieltä paksun turkin alta löytyikään! :))) Ammeesta se yritti hyppiä pois, mutta väsyi pian, kun huomasi tämän olevan mahdotonta. Viimeistään, kun joutui suihkun alle, oli toinen ihan avuton! Huomaa kyllä, miten erilaista tuo turkin laatu on verrattuna cavalierien omaan - Rillan turkki oli kuiva melkein samantien! Kynnet leikattiin myös, korvat putsattiin ja turkki harjattiin, hieno tyttö! :)

Puolentoista viikon päästä on luvassa madotus ja kuun lopussa sitten ensimmäinen rokotus. Harmittaa nämä säät, kun ei Rillaa oikein tee mieli kaatosateissa minnekään pellolle juoksemaan kiikuttaa ensimmäistä kertaa, etenkään kun neiti ei itsekään sateesta perusta. Se ei yhtään halua tarpeiden tekoa pidempään olla ulkona, mutta olen sinnikkäästi totuttanut sitä ilmaan kuin ilmaan ja selkeästihän se alkaa niihin tottumaankin. Meillä on myös käynyt vieraita kylässä, ja hyvin se on niihinkin suhtautunut - ei pelkää tai uhittele, vaan menee reippaasti muiden mukana vastaan ja kun vieras on tarkastettu, se painuu takaisin kesken jääneeseen puuhaansa :))

Saran kanssa kävin eilen pitkällä kaupunkilenkillä, joka käsitti ihmisiä, koiria ja korkean autotiesillan, jonka viertä meni pyörätie tietysti. Parille opiskelijalle se haukkui, mutta nyt saivat ihmiset kuitenkin pääasiassa rauhassa. :) Välillä otettiin seuraamista, ja häiriötähän siinä oli kunnolla, kun ohi ajoi autoja ja samalla hetkellä taisi takaa tulla pyöräilijäkin. Yhdelle koiralle se räksytti, mutta toisen koiran kohdalle sattuessamme Sara keskittyi vain heinissä kylpeviin variksiin, eikä huomannut toista nelijalkaista ollenkaan ;) Sillalla Sara oli ihana, se kulki pelottomasti löysällä hihnalla koko ajan, ja vaikka herkkähermoisempi koira ei olisi kestänyt jyminällä oli ajavia busseja kymmenen metrin korkeudessa, oli Sara kuin millä tahansa metsäpolulla pelottomasti ja uteliaana. Kävimme myös pieneläinhautausmaan portilla katselemassa pieniä ristejä ja kilpiä ja seisoskelimme siinä hetken yhdessä hiljaa Saran äitiä Sagaa muistellen. Täytyy kyllä sanoa, että se oli kertakaikkiaan kaunis hetki. <3

Niin ikään Fina kävi pitkällä lenkillä siskoni kanssa eilen ja tosiaankin joka päivä käymme vähintään yhden pitkän lenkin erikseen cavalierien kanssa. Tänään vanhemmat lupasivat viedä cavalierit yhdessä pidemmälle lenkille, jotta saisin opettaa Rillalle peruskäskyjä rauhassa ja niin sainkin. Harjoittelimme istumista, luoksetuloa ja paikallaoloa, mitkä kaikki se hiffasi aika nopeasti. Istuminen on näistä varmin, luoksetulo vielä eniten hakusessa. Hienosti meni ensimmäisellä kerralla, nyt vaan jatketaan lyhyitä treenejä päivittäin. :) Otin aamulla taas muutaman kuvan, vaikkei niistä mitään hienoja tullutkaan tällä säällä. Alla taas yksi :)

27.10.-08 :: MAANANTAI

Hellurei ja hengissä ollaan ;) Yhteiselo sujuu edelleenkin mainiosti ja Rilla on sopeutunut tosi hienosti joukkoomme. Harmillista vaan, kun on nyt pidellyt niin huonoja säitä, ettei oikein minnekään pellolle ole neitiä viitsinyt lähteä vapaana juoksuttamaan. Melkoinen hienohelma tuo on ainakin vielä, mutta sateeseen olen sitä vienyt ahkerasti ja selvästi alkaa Rilla siihen tottumaan. Se on ihan hassu, kun työntää aina päänsä heinikkoon, se tavallaan sukeltelee heinissä. :)) Ihan hassu napero. Ja ääntä lähtee!

Autossa käytiin ekaa kertaa kotimatkan jälkeen eilen, kun ajeltiin tässä kotikaupungissa tutuille pienokaista näyttämään. Paljon reippaampi se jo oli ajomatkalla, vaikka piippasi toki vieläkin. Kylässä se puolestaan kiersi sylistä syliin ja neiti ei ollut moksiskaan, mistä olin kovin yllättynyt! Siellä se vaihteli syliä ja otti autuaana vastaan kaikki rapsuttelut ja halailut. :))

Cavalierneidit ovat ottaneet Rillan niin hienosti vastaan että! Aina ulkoilujen jälkeen neidit reuhaavat kolmisin ja Fina ja Rilla keskenään useamminkin. Eilen juuri otin nuorisosta videota, kun pienet reuhasivat huoneessani edestakaisin joka suuntaan. Lisäsin sen äsken tuonne galleriaankin, eli sinne vaan kaikki katselemaan ;) Mojovan otoksen sain myöskin keittiönlattialta, minne Sara ja Rilla nukahtivat vieretysten eilen meidän laittaessa ruokaa. On ne vaan suloisia! Laitan kyseisen kuvan vielä piristämään jokaisen sadepäivää tuohon merkinnän alle, mutta sitä ennen kerron vielä näistä pitkäkorvaisimmista kavereistamme...

Nyt kun tosiaan on sadellut, ei noita kahta (Saraa etenkään!) meinaa saada ulos millään. Joka ilta olen kuitenkin Saran kanssa tehnyt oman lenkin yksittäin, vaikka muut lenkit ovatkin olleet äidin ja tyttären yhteisiä. Muuten ovat saaneet molemmat likat nyt pari viikkoa lomailla. Puolentoista viikon päästä meillä alkaakin sitten maneesitreenikausi, jolloin karvakorvien treeniblogitkin taas täyttyvät. Sara on mukana sekä agilityssä että tokossa peräkkäin, joissa koiran jaksamisen mukaan mennään joskus molempiin, joskus vuorotellaan. Siskoni tulee Finan kanssa myöskin tokotreeneihin. Oikein mukavaa syksyä joka iikalle ja kirjoitelkaahan vieraskirjaan jonkinlaisia terkkuja meille :) Tässä vielä se lupaamani kuva. 

 

 

24.10.-08 :: PERJANTAI

Huhhuh. Nyt olen vihdoinkin saanut uudet sivut valmiiksi ja kauan odotettu bc-pentu on saatu onnellisesti kotiin :) Kävimme hakemassa nassikan eilen Miikun luota, ja voi herttinen, miten nämä olivat kasvaneet viimenäkemästä! Mukaan saimme paitsi Rillan, myös upean Rillan nimellä ja kuvilla painetun pentukassin täynnä tavaraa. Täällä on kuvia, leluja, opaskirjaa ja nameja...vaikka mitä upeaa, millä pääsee hyvin alkuun. Ai niin ja 15kg ruokaa tietysti! ;) Ei tosin tuossa kassissa...

 

Kotimatka sujui mukavasti. Neiti kyllä piippasi lähes koko matkan ajan, mutta uskalsi vähän väliä käydä maaten ja ottaa nokoset. Jokaisessa käännöksessä piti nousta äkkiä ylös ja erityisesti kaupunkialueilla oli mukavaa katsella ikkunasta ulos... :) Pysähtyä tarvitsi vain kerran, jolloin neiti teki upeasti pissat samantien, kun pääsi maahan. Hieno tyttö! Lähempänä Loviisaa Rilla oli jo rauhallisempi ja uni voitti pelon ja jännityksen. Ihan loppukilometrit neiti kurkki ikkunasta pimeitä metsiä ja nuoli ihanan viileää ikkunaa tuskanhikensä viilentäjäksi. Kun nousimme Loviisan ramppia ylös, toivotin murulleni iloisesti tervetuloa Loviisaan :)

 

Kauan etukäteen jännittämämme koirien tutustuttaminen sujui mainiosti, kun katulampun valossa Sara ja Rilla kohtasivat ensimmäistä kertaa. Saralla heilui häntä alusta asti, eikä se haukahtanut kertaakaan. Samoin yli-innokas Fina ahdisteli Rillaa heti leikkiin kutsuen. Kotiinkin bc-neiti tottui heti, vaikkakin piippasi koko illan sisaruksiaan ja tuttua ympäristöä ikävöiden. Iltaruoka vieraista kipoista ei myöskään maistunut laisinkaan, ja nukkumaan mentiin suhteellisen tyhjin vatsoin.
Yön Rilla nukkui Finan vanhassa kevythäkissä, jonne nassikan oli hyvin vaikea rauhoittua ja alkuyö olikin hirmuista huutoa. Saran kynsien kapina ja kuorsaus tuudittivat tytön kuitenkin pian sikeään uneen, josta se heräsi seuraavan kerran vasta puoli neljän maissa, kun oli pissahätä. Myöskin uudestaan nukkumaan käyminen oli hirveän kamalaa Rillan mielestä, ja parku raikuikin suhteellisen kauan aikaa. Kun uni taas tuli, nukkui neiti kuitenkin reippaasti aamuun saakka.

 

Aamulla meitä odottikin nokikolari alakerrassa ja koko aamu oli hirmuista sähellystä, kun meillä tytöillä oli kiire kouluun ja nokisuutari ravasi ympäriinsä. Vanhemmillani oli kuitenkin vapaapäivä, joten saatoin jättää neidin hyvillä mielin kotosalle. Päivä olikin mennyt hyvin ja kotiin tullessani menimme heti ulos, jossa Rilla tekikin heti hienosti kahdet pissat ja sai parit rapsuttelut samaa matkaa kanssani kulkevilta kavereiltani. Neiti ei ollut moksiskaan, vaan tutki ympäristöään huomattavasti reippaammin kuin eilen, jolloin se vielä riuhtoi itseään hihnasta irti. Kävimme myös tien vieressä, jossa katselimme hetkisen autoja ja tulimme takaisin kotiin. Illalla leikataan sitten kynnet ja totutellaan lähipäivinä muihinkin perushoitotoimenpiteisiin.

 

Finan kanssa Rillalla on menossa jo hurjat leikit. Aamulla Fina vielä pelotti innokkuudellaan ja Rilla koetti napautella tätä hampsimalla ilmaa hampaitaan yhteen louskutellen. Iltapäivällä leikit olivat jo käynnissä ja Rilla onkin aika vahvoilla. Nuoriso on samankokoista ja leikit yhtä viattomia... No eivät tietenkään ole viattomia, Rilla nykii Finaa korvista ja Fina puolestaan hakkaa Rillan naamaa pepullaan. Varsinainen parivaljakko! Sarakaan ei ole näistä moksiskaan, mutta jättäytyy sivummalle suosiolla ;) Kivasti täällä menee ja tällä hetkellä kaikki kolme nukkuvat tässä huoneessani tuhisten. Kiitos vielä kerran Miikulle tästä ihanuudesta, ja kaikesta vaivasta, mitä olet eteemme nähnyt! :) Kuvia löytyy Lokakuun kuvakansiosta galleriasta. Ja alla yksi :)